7. maj 2002

UPA2002/28

 

Ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinninneq il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTISSATUT MISSILIUUSIAA

peqqussutissatut siunersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaat siunnersuummik suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartuni ilaasortaq Godmand Rasmussen, Atassut, siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Ruth Heilmann, Siumut, siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Mikael Petersen, Siumut
Inatsisartuni ilaasortaq Tommy Marų, Siumut, sinniisussaq
Inatsisartuni ilaasortaq Vittus Mikaelsen, Siumut, sinniisussaq
Inatsisartuni ilaasortaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartuni ilaasortaq Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit
Inatsisartuni ilaasortaq Mogens Kleist, Kattusseqatigiit, sinniisussaq

 

Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaata Ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinninneq il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut UKA2001-imi siullermeerneqareermat, nassuiaatitai ilanngullugit, misissuataarpaa.

Tusarniaanermi akissutigineqartut

Siunnersuutip matuma ataatsimiititaliamit suliarineqarnissaanut atugassatut susassaqartut avataaneersullu tusarniaanermut akissutaasaa nuutinnerinik ataatsimiititaliaq piniarsimavoq. Tusarniaanerittaaq pillugit allakkiamik ataatsimiititaliaq piniarsimavoq.

Ataatsimiititaliap paasivaa tusarniaavigineqartussat tamarmik kaammattorneqarsimasut tusarniaanermut akissuteqaqqullugit, paasivaalu piffissaq tusarniaaviusoq qaammammit ataatsimit sivikinnerulaarsimasoq.

Apeqqutit

Siunnersuutip suliarineqarnissaanut atugassatut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut ataatsimiititaliaq ingerlaavartumik saaffiginnittarsimavoq apeqqutit assigiinngitsut arlallit akissuteqarfigeqqullugit. Ataatsimiititaliap apeqqutai Naalakkersuisullu akissutaat siunnersuummut matumunnga ilanngullugit suliarineqarput.

Isumasioqateqarluni ataatsimiinnerit

Ataatsimiititaliattaaq siunnersuummik suliaqarnerminut atasumik Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq marloriarlugu isumasioqatigalugu ataatsimeeqatigaa.

Siunnersuummut tunngasumik allatigut paasissutissanik pissarsiat

Ataatsimiititaliaq UPA 2002-mi KANUKOKA-p siulittaasua saaffigaa siunnersuut naliliivigeqqullugu. KANUKOKA-p naliliinera isumaliutissiissummut matumunnga ilanngullugu suliarineqarpoq.

Siunnersuutip imarisai

Siunnersuutip nassatarissavaa ulluunerani paaqqinnittarfiit aamma ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinninnermut tunngasut aalajangersaavigineqartarnerat meeqqat inuusuttullu ikiorsiivigineqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaannit avissaartinneqarnissaat, taamaalilluni aalaja-ngersaasarneq Inatsisartut peqqussutaannut immikkoortumut nuunneqassalluni.

Peqqussutissatut siunnersuut maleruagassanut atuuttunut annertunerusunik allannguuteqartitsinissamik saqqummiussiviunngilaq. Siunnersuulli misiligutitut aaqqissuussisoqarsinnaaneranik ammaassisuusussaavoq, paaqqinninnissamut allatut aperiarfissat, taakkununnga tunngasut ineriartortitsivioqqinnissaannut pilersitsiviusinnaasut, kommuninit misiligarneqarsinnaaqqullugit.

Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaata, Naalakkersuisuni ilaa-sortaq isumasioqatigalugu ataatsimeeqatigereerlugu, kiisalu siunnersuutip imarisaata itinerusumik Naalakkersuisuni ilaasortamit nassuiarneqareernerata kingorna, siunnersuut imarisaalu sukumiisumik oqaluuseralugillu naliliivigai. Tamanna pereermat ataatsimiititaliaq UKA2001-imi inerniliivoq siunnersuut ulluunerani paaqqinniffinnut tunngatillugu ataatsimiititaliap naatsorsuutigisai ukuusut siunnersuutip piviusunngortinngikkai:

1) Ulluunerani paaqqinniffinnut maleruaqqusatigut siunertarisat tunngavigisallu erseqqinnerusumik oqaatigineqartariaqartut.
2) Meeqqat inuusuttuaqqallu inuiaqatigiinnit iliuuseqarfigineqarnerat tamanut sammisuullunilu, anguniagaqarfiullunilu ataqatigiissaagaasariaqartoq, pingaarnertullu anguniagaasariaqartoq meeqqap naartuunerminit inersimasutut inuulernissaata ataqatigiissutut i-ngerlanisaa. Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq meeqqap ukiuni inuuffigisaani siullerni pingasunitallimani atuarfimmi aallartilluarnissaa tunngaviliivigineqartartoq.
3) Meeqqanut ulluunerani paaqqinniffinnut, angerlarsimaffimmi paaqqinniffinnut il.il. pineq ajortunut siunnerfimmik ersarissumik peqartoqartariaqartoq.
4) "Atuarfitsialak"-p "ulluuneranilu paaqqinniffitsialak"-p akornanni ataqatigiissaarisoqarlunilu ataqatigiissitsisoqartariaqartoq.

Tamatuma kingorna Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaat qinnu-teqarpoq siunnersuutip UPA2002-mut aappassaaneerneqarrnissaa pingajussaaneerneqarnissaalu kinguartinneqassasoq, qulaani nassuiaatigineqartutut ataatsimiititaliap naatsorsuutigisai Naalakkersuisuni ilaasortamit naammassineqarsinnaaqqullugit. Ataatsimiititaliaq taamani isumaqarpoq tamanna UKA2001-imi angumerineqarsinnaanngitsoq, siunertammi tunngavissallu aalajangersarneqassappata inuit suliamut attuumassutillit angajoqqaallu ilaatinneqartariaqarmata.

Siunnersuutip siullermeerneqarnerani Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup ilisimatitsissutigaa ulluunerani paaqqinniffinnut tunngatillugu "Atuarfitsiak"-p pineratullu "Ulluunerani paaqqinniffitsialak" pillugu suliniuteqartoqassasoq. Meeqqat ulluunerani paaqqinniffinniittut meeqqat 53,5%-iinik taamaallaat amerlassusillit kisiisa eqqarsaatiginagit meeqqat suli atualinngitsut tamaasa iluaqusiivigiumallugit Naalakkersuisut aaqqiinissaq "Atuarfitsialammut piareersarneq pitsaasoq"-mik qulequtsigaq suliariniarpaat.

Naalakkersuisut suleqatigiissitaliorput suliamut tunngatillugu "Meeqqat sisamanik-arfinilinnik ukiullit tamakkerlugit atualernissamut pitsaasumik piareersarneqarnissaat"-nik qulequtalimmik. Suleqatigiissitaliaq 2001-mi novemberip naalernerani pilersinneqarpoq, 2002-imilu majip naalernerani suliani naammassissallugu. Suleqatigiissitamiipput inuit sulinermut attuumassutillit, KANUKOKA, innarluutilinnut angajoqqaat, KIIIP aamma ISP.

Suleqatigiissitamut iliuusissatut pilersaarusiaq isumaliutissiissummut ilanngunneqarpoq.

Ataatsimiititaliaq UPA 2002-mi Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut kaammattuuteqarpoq ulluunerani paaqqinniffeqarnermut maleruagassani anguniakkat tunngaviusullu ataatsimiititaliap suleqatigiissitallu akornanni, IMAK PIP-lu akuutillugit, sukumiisumik oqallisigineqaqqullugit oqalliffimmik isumasioqatigiinnertut annikitsutut ingerlatsinissamik aaqqissueqqullugu.

Peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerlugu suliarineqarnissaata tungaanut allannguutissatut siunnersuutitut missiliuusianik Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq ingerlaavartumik nassiussuivoq, siunnersuutillu § 1-iata ima oqaasertaliivigineqarnissaanik ataatsimiititaliap oqallissiginninneranut ilanngullugu ataatsimiititaliamit suliarineqarluni. § 1 siunnersuutaaqqaartumi ima oqaasertaqarpoq:

" § 1. Kommunalbestyrelsi pisussaavoq meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut paarineqarnissamik sunngiffimmiluunniit isumaginninnikkut perorsaanermik tunngaveqartumik pisariaqartitsisunut, ilanngullugit paarineqarnissamik pisariaqartitsinermik tunngaveqanngikkaluartumik pinaveersimatitsinissamillu siunertaqartumik sammisassaqartinneqarnissamik pisariaqartitsisunut ulluunerani paaqqinnittarfinni inissanik pisariaqartinneqartutut amerlatigisunik qulakkeerinnissalluni.
Imm. 2. Imm. 1-imi taaneqartut ulluunerani paarineqarnissamik neqeroorutit ulluunerani paaq-qinnittarfittut imaluunniit ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffittut pilersinneqarsinnaapput."

Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut, Siumumeersut Atassummeersoq Kattusseqatigiinneersorlu Naalakkersuisunik kaammattuipput siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiusseqqullugit, taamaalilluni imm. 2 § 1-mi ima oqaasertaqa-lissalluni:

Imm. 2. Kommunalbestyrelsi aammattaaq periarfissiissaaq, atuarfitsialammut piareersarluarnissamut atatillugu siunniussanut siuarsaataasumik sammisassaqartitsinermi meeqqat atualertussat tamarmik, ulluunnerani neqeroorutini atuisuunngitsut peqataatinneqarnissaannik."

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartoq Inuit Ataqatigiinneersoq isumaqarpoq siunnersuummi § 1 ima oqaasertalerneqartariaqartoq:

" § 1. Meeqqanut 15 inorlugit ukiulinnut isumaginninnikkut perorsaanermik, paaqqinninnermik isumassuinermillu, taakkununngalu ilanngullugu pinaveersaartitsinermut tunngasunik neqerooruteqarnermik, tunniussinissaq siunertaralugu kommunalbestyrelsip isumaginninnikkut perorsaanermik ulluunerani neqerooruteqarnissaq qulakkiissavaa.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsittaaq meeqqanut atualersimanngitsunut tamanut sammisassanik meeqqat atualernissamut piareersimasunngornissaannik siuarsaasuusunik neqerooruteqassaaq.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip meeqqanut timikkut eqqarsartaatsikkullu piginnaanikitsunut, allatigulluunniit tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsisunut, ulluunerani neqerooruteqarnissamik pisariaqartitsineq immikkut eqqumaffigissavaa."

Ikinnerussuteqartoq Inuit Ataqatigiinneersoq Naalakkersuisunut kaammattuissaaq ikinnerussuteqartup inassuteqarneranut naapertuuttumik siunnersuutip § 1-ianut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiusseqqullugit.

Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Siumumeersut, Atassummeersoq Kattusseqatigiinneersorlu isumaqarput § 2 siunertamut aalajangersakkanut tunngasoq ima oqaasertaliivigineqartariaqartoq:

"§ 2. Ulluunerani neqeroorutit § 1-imi taaneqartut siunertarivaat meeqqat inuusuttullu ineriar-tornerisa sapinngisamik pitsaanerpaamik tapersersorneqarnissaat periarfissinneqarnissaallu.
Imm. 2. Ulluunerani neqeroorutini ataasiakkaani perorsaanermi suliassatut siunertat atugassarititallu kommunalbestyrelsip akuerissavai, taakkulu suliarineqassapput angajoqqaat peqatigalugit paaseqatigalugillu:
1) Meeqqanik inuusuttunillu angerlarsimaffiup perorsaanera tapersersorniarlugu.
2) Nukappiaqqat niviarsiaqqallu tamatigoortumik ineriartornerat siuarsarniarlugu, tassuuna meeqqap inooqataanermini nukittorsarnissaa, inuttullu naleqassusiata attatiinnarnissaa periarfissillugu.
3) Meeqqap inerikkiartornera, peqqissusaa, pilersitsisinnaanermut piginnaasai pisinnaasaalu sammisaqartitsinikkut siuarsarniarlugit, meeqqap takorluuisinnaaneranut, pilersitsisinnaaneranut oqaatsimigullu inerikkiartorneranut kajumissaaqataasunik.
4) Meeqqap misigissutsikkut atugai nukittorsarniarlugit, taamaalilluni meeqqap pitsaasumik toqqissisimasumillu alliartornissaa tapersersorlugu.
5) Akisussaaffeqarneq, ataatsimoorneq peqatigiinnissarlu ilinniartinniarlugit, taamaalilluni aalajangeeqataasinnaatitaanermik, akisussaaqataanermik naammineersinnaanermillu meeqqap ilikkarnissaa periarfissillugu."

Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut, Siumumeersut, Atassummeersoq Kattusseqatigiinneersorlu Naalakkersuisunut kaammattuipput aappassaaneerinissamut allannguutissatut siunnersuummik, amerlanerussuteqartut inassuteqaataannut naapertuuttumik, siunertatut aalajangersakkamik paragraf 2-mi saqqummiusseqqullugit.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartoq Inuit Ataqatigiinneersoq isumaqarpoq siunertamut tunngaviusunullu aalajangersakkat meeqqap ataatsip atugarisaanik, taamaalillunilu meeraq qitiutillugu, aallaaveqartariaqartut, taamaamallu isumaqarluni aalajangersakkat taakku § 2-mi ima oqaasertaqartariaqartut:

"§ 2. Perorsaanikkut isumaginnikkullu ulluunerani neqeroorutaasut § 1-imi taaneqartut siunertaat tassaavoq; angerlarsimaffimmik suleqateqarluni aamma meeqqat ataasiakkaat tamarmik immikkut ittumik piginnaasaat pisariaqartitaallu aallaavigalugit:
1) Meeqqap inuunera tamatigoortumillu ineriartornera tapersersussallugu kaammattussallugulu meeraq pitsaasumik toqqissisimasumillu ineriartorsinnaaqqullugu.
2) Meeqqap takorluuisinnaassusaa nutaaliorsinnaassusaalu kiisalu oqaatsimigut eqqarsartaatsimigullu ineriartornera tapersersussallugu kaammattussallugulu.
3)Meeqqap nammineq naleqassutsiminik misigisimanera, imminut tatiginera, kinaassutsiminillu ilisimaarininnera tapersersussallugu kaammattussallugulu
4) Meeqqap akisussaassuseqarnera, nammineersinnaanera, suleqatiginnissinnaanera, akaarinninnera peqatiginnissinnaaneralu tapersersussallugu kaammattussallugulu
5) Angerlarsimaffiup inuiaqatigiillu akornanni pingaartitat, ileqqut kulturerineqartullu pillugit meeqqap paasinninnera siuarsassallugu, eqeersassallugu tapersersussallugulu
6) Inuup pinngortitamik avatangiisinillu peqateqarluni inuunera pillugu meeqqap paasinninnissaa ilisimasaqarnissaalu siuarsassallugit tapersersussallugillu
7) Nunarsuarmut allanngoriartortuartumut inooqataanermut meeqqap piareersarnissaa peqataaffigissallugu."

Taamaammat ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartoq, Inuit Ataqatigiinneersoq Naalakkersuisunut kaammattuivoq aappassaaneerinissamut allannguutissatut siunnersuummik, ikinnerussuteqartup inassuteqaataannut naapertuuttumik, siunertatut paragrafimik saqqummiusseqqullugit.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartoq Inuit Ataqatigiinneersoq isumaqarpoq ulluunerani paaq-qinniffiit tunngavissaasa suunissaat pillugit ilanngussisoqartariaqartoq, isumaqarlunilu aalaja-ngersagaq taanna § 3-mi ima oqaasertaliivigineqartariaqartoq:

"§ 3. Ulluunerani neqeroorutitigut perorsaanikkut toqqissisimasumik peqqinnartumillu avatangiiseqarnissaq neqeroorutigineqassaaq, meeqqap pisariaqartitai soqutigisaalu isumagineqarlutik. Tamatuma nassattarissavaa:
1) Meqqap eqqarsartaasia isumassarsiorsinnaaneralu kaammattuiffigineqarlutillu ineriartortinneqassaapput meeqqap assigiinngitsorpassuarnik misigisaqarnissamut periarfissinneqarneratigut, avatangiisiminik misissuerususseqarnera uummarissarlugu, imminermut avatangiisiminullu tunngasumik ilisimasai nukittorsarlugit oqaatsitigullu taaguisinnaassuseqarneratigullu nukittorsarlugu, inunnguutsiminik oqaaserisai immikkut pingaartillugit.
2) Meeqqap kinaassutsiminik ilisimanninnera nammineq kulturerisaminik, qangaaneersumik ullutsinnullu tunnganerusumik, paasinninnera siuarsarneqassaaq ineriartortinneqarlunilu, tama-tumalu peqatigisaanik meeqqap kulturinik inuusaatsinillu allanik ilisimasaqarnerata siu-arsarneqarnissaa qulakkeerneqassalluni.
3) Meeqqap timikkut peqqissusia ineriartorneralu tapersersorneqarlunilu siuarsarneqassaaq.
4) Meeqqap pilersitsisinnaanermut piginnaasai pisinnaasaalu pilersitanik paasinnissinnaassuseqarnera ilanngullugu ineriartortinneqartariaqarput.
5) Meeraq misigissutsimigut ikorfartorneqartariaqarpoq, toqqissisimanermik, tatiginninnermik, tunniusimanermik inuunermillu nuannaarutiginninnermik misigissutsitigut pigisaminik ineriartortitsillunilu piginniinnarsinnaaqqullugu.
6) Meeraq akisussaassuseqartutut peqatigiissuseqartutullu takutitsisinnaanermik perorsarneqassaaq, nammineerluni ataatsimooqatigiiffimilu, aamma avatangiisimini inuunermut peqataalluni, inoqamminut, inuiaqatigiinnut pinngortitamullu paasinnilluni ingerlasinnaasutut.
Imm. 2. Ulluunerani neqeroorutit ataasiakkaarlutik suliarineqarnerini perorsaanikkut anguniakkat killiliussallu tamaasa kommunalbestyrelsip akuersissutigisassavai."

Ulluunerani paaqqinniffinni siulersuisut

Ataatsimiititaliap oqallinnerminut ilanngullu killiffigaa, atuarfimmut tunngasutulli ulluunerani paaqqinniffinnut tunngasut maleruaqqusaqarnerannut aalajangersakkamik, kommuninut ataasiakkaanut ulluunerani paaqqinniffinni siulersuisunik pilersitsinissamik pisussaaffiliisumik, anguniakkat killissarititallu iluanni sulisussanik, anguniakkatut paragrafi naapertorlugu kommunalbestyrelsimit aalajangersagaqartariaqartoq. Ulluunerani paaqqinniffinnut siulersuisut angajoqqaat sulisullu sinniisuuffigissavai. Ulluunerani paaqqinniffimmut siulersuisut ulluunerani paaqqinniffiup perorsaanikkut ingerlatsineranut anguniagassat allatullu ingerlatat aalajangersaavigissavai.

Ataatsimiititaliartaaq isumaqarpoq ulluunerani paaqqinniffinni siulersuisunut atuunnermut aalajangersimasunik aningaasarsiaqartitsisoqassasoq.

Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup Naalakkersuisut kaammattussavai, ulluunerani paaqqinniffiit siulersuisuinik pilersitsinissamut aalajangersakkamik, ulluunerani paaqqinniffiup siulersuisuisa atuunnerannut aningaasarsianik tunniussisarnissamut apeqqut misissuiffigeqqullugu KANU-KOKA-mullu paaseqatigiissutiginiaqqullugu, siunertaralugu Inatsisartut UKA 2002-mi ataatsimiinneranni peqqussummut allannguutissamik Naalakkersuisut saqqummiussaqaqqullugit.

Aningaasalersuinissaq

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq isumasioqatigalugu ataatsimeeqatigereerlugu aamma KANUKOKA ataatsimeeqatigereerlugu Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 9, 30. oktober 1992-imeersumi § 48 ima oqaasertalik oqallisigaa:

"§ 48. Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiinermi aningaasartuutit Inatsisartut peqqussutaat manna malillugu kommuninit akilerneqartassapput, taamaattorli illersuisutut ikiorteqarnermut aningaasartuutit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit akilerneqartassapput, tak. § 15, imm. 2.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni Inatsisartut paqqinnittarfiit sananerinut ingerlatinnerinullu aningaasartuutinut tapiissuteqarsinnaapput."

Ataatsimiinnermi matumani Naalakkersuisut Ulluunerani paaqqinniffiit pillugit 2002-mut nassuiaat agguaappaat.

Ulluunerani paaqqinniffinnut 2002-mut nassuiaammi ilaatigut takuneqarsinnaavoq 1. januar 2001-imi meeqqat arfinillit inorlugit ukiullit katillugit 6760-iusut.Taakkunani meeqqanut 3862-inut paaqqinninnissamut neqerooruteqartoqarpoq, tamannalu nuna tamakkerlugu 61%-imik an-nertussuseqarluni.

Nassuiaatikkuttaaq maluginiarneqarpoq kommunini isorliunerusuniittuni, ataasiakkaat eqqaas-sanngikkaanni, taakkunaniittut ikinnerpaajusut, kommunit anginerpaat amerlanerpaanik taakkunaniittuuteqarajuttut.

Kommunini tamani ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffinni inissat ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffinni inissanit amerlanerupput, kommunillu ataasiakkaat ulluunerani paaqqinniffinni inissaateqanngivillutik, ikittuaraannannguanilluunniit peqarlutik.

Paaqqinniffinni sunngiffimmilu neqeroorutinut tunngatillugu Isumaginninnermut Iluarsartuusseqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai tassaapput, sulinermi anguniakkatut aallaaviusariaqartoq meeqqat suli atualersimanngitsut TAMARMIK paaqqutarineqarnissamik neqerooruteqarfigineqarnissaat, taamaalilluni ukioq 2005-imi paaqqutarineqartut illoqarfinni nunaqarfinnilu 80% missaannik katillugit amerlassuseqassallutik, taamaalilluni ulluunerani paaqqinniffiup periarfissarititaanik kikkut tamarmik periarfissinneqarsinnaaqqullugit.

Ulluunerani paaqqinniffiit pillugit 2002-mut nassuiaammi immikkoortoq ataaseq, UPA00/23-ip oqaluuserineqarnerani ujartorneqartoq tassa - Ulluunerani paaqqinniffiit pillugit 2000-mut nassuiaat, ulluunerani paaqqinniffiit illutaasa ataasiakkaat qanoq innerannik nassuiaateqarnissaq. Nalunngilarput illutat ilarpassui pisoqalisimallutillu ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasut, aammali kommuneqartoq illutanik iluarsaassinissamut taartissanilluunniit sananissamut nukissaqanngitsunik. Pingaarpoq iliuuseqarsinnaajumalluni pingaarnersiuisinnaajumallunilu ingerlaavartumik pissutsit qanoq innerisa paasineqartarnissaat.

Ullumikkut periarfissaqarpoq isumaginninnikkut annertusaanissamut pilersaarutinut Namminersornerullutik Oqartussanit tapiissuteqartoqarsinnaaneranut.Aamma meeraaqqeriviit meeqqeriviillu sananeqarnerini 50% tikillugit aningaasartuutinut. Aningaasanut inatsisit ukiumoortut Inatsisartunit akuersissutigineqartartut takutippaat kommuninit Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaleeqataanissaannik kissaatit eqquutsinneqarneq ajortut. Kissaatigineqaraluarpalluunniit ulluunerani paaqqinniffiup sananeqarnerani ingerlatsivigineqarneraniluunniit kommunit akileeqataassutissaminnik pilliuteqassasut, pissusiviusut imaapput kommunit akissakinnerit Isumaginninnermut Iluarsartuusseqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutigisaannik, sanaartugassanut kiisalu ulluinnarni ingerlatsinikkut aningaasartuutinut aningaasassaqannginnertik pissutigalugu, eqquutitsisinnaanngitsut. Ingerlatsinerup ilaa angajoqqaanit akilerneqassagaluarpalluunniit kommunit ataasiakkaat ingerlatsinermut aningaasartuutaareersut saniatigut aningaasartuutinik, nutaamik ulluunerani paaqqinniffiliornerup pilersitaanik, aningaasalersuisinnaanngillat.

Nunatsinnut tamarmut isumaginninnikkut annertusaanissamut pilersaarutit naligiimmik inissisimasut piviusunngortinneqassappata ajornartorsiut tamanna Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup sanaartukkanik, Landskarsimit tapiiffigineqartunut, sananeqartunut aamma nalinginnaasumik piumasaqaatitut aalajangersakkanut naapertuuttumik aaqqissuunneqartunut, nakkutilliisussaatitaanerminik pingaartitsineratigut, aaqqiivigineqartariaqarpoq.

Aammattaaq kommunit ingerlaavartumik illuutit, Landskarsimit tapiiffigineqartutut sananeqarsimasut iluarsaanneqarsimasulluunniit akisussaassuseqartumik aserfallatsaalineqarnissaat pingaartittuartariaqarpaat.

Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisut kaammattussavai, kommunit KANUKOKA-lu suleqatigalugit, 2002-mut KANUKOKA-p Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni ataatsimoortumik tapiissutinik atuinissap ilaa sanaartugassanut tunngasunut atoqqullugu, taamaaliornikkut kommunit akissakilliornerusut pisariaqartitaat iluaqusiivigisinnaajumallugit.

Ukiumut missingersuusiorfiusumut 2002-mut KANUKOKA-p Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni ataatsimoortumik tapiissutinik isumaqatigiissutip sanaartugassatut suliassanut immikkoortuani imaattumik immikkoortoqarpoq:

"Illuatungeriit isumaqatigiipput kommunit ataasiakkaat aammalu Namminersornerullutik Oqartussat akornanni immikkut sanaartukkanut isumaqatigiissusiornissamut periarfissaqartoqartariaqartoq. Naatsorsuutigineqarpoq sanaartornikkut suut tamaasa ataatsimut isiginerullugit ingerlanissaq siunertaralugu ukiunut qassiinut isumaqatigiissusiortoqassasoq, taamaalilluni kommunit taakku aningaasatigut amerlanerusunik isumagisaqarnermikkut kiffaanngissuseqarnerulersillugit aammalu sanaartugassanut aningaasaliissutinut tamarmiusunut sunniuteqarnerulersillugit. Kommunit aningaasalersueqataanerat soorlu pisarsinnaavoq inissialiortiternermi, sanaartorfigissaanerni nunaminertanik nutaanik pingaarnerusuni sanaartornissat nutaat ilanngunneqaraangata, ulluunerani paaqqinnittarfiliortiternerni aamma avatangiisinut tunngasuni sanaartukkat aningaasalersorneqarnerini.

Illuatungeriit isumaqatigiipput isumaqatigiissutit aalajangersimasut taama ittut isumaqatigiinniutigineqarneri Namminersornerullutik Oqartussat kiisalu kommunit ataasiakkaat KANUKOKA-mik ikiorteqarlutik ilusilersortassagaat."

Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 9-mi, 30. oktober 1992-imeersumi § 48 imm.2-mi aalajangersagaq peqqussutissatut siunnersuummut ilaatinneqartariaqartoq, imalu oqaasertalerneqartariaqartoq:

"Kalaallit Nunaanni Inatsisartut paaqqinniffiit sananeqarnerinut ingerlanneqarnerinullu tapiissuteqarsinnaapput."

Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup Naalakkersuisut kaammattussavai aappassaanerinissamut allannguutissatut ima siunnersuusiussasut, kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akor-nanni aningaasaliinissamut tunngatillugu aalajangersakkamik, inassuteqaataannut naapertuuttumik peqqussutissatut siunnersuummut ilanngussisoqassasoq.

Ilinniagaqarnermut tunngasoq

Ataatsimiititaliap aallarniutigalugu uparuassavaa Ulluunerani paaqqinniffinnut nassuiaammik 2002-miit apeqqut qitiulluinnartumik inissisimasoq, tassalu sulisorisat ilinniagaqarnikkut tunngavigisaat, qulaajaavigineqarsimanngitsoq.

Aammattaaq ulluunerani paaqqinniffeqarnermi ilinniagaqartunik sulisussanik naammattunik pissarsiniarneq, sulisorisallu tigummiinnarnissaannut, ajornartorsiuteqartoqarpoq. Taamaammat ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa KANUKOKA suleqatigalugu aporfissat tamakku annikillisinneqarnissaat ingerlaavartumik sulissutigeqqullugu. Ulluunerani paaqqinniffinni suliaqarfinni ataasiakkaani sulisorineqartut aningaasarsiaasa, sulinerminni atugarisaasa aamma ilinniagaqaqqinnissaasa pingaartinneqartuarnerisigut sulisorisat tigummiinnarsinnaaqqullugit.

Taamatuttaaq ataatsimiititaliap Naalakkersuisut kaammattussavai inuit ukiorpassuarni ulluunerani paaqqinniffinni sulisuusimasut, illoqarfimmilu ilinniagaqarfiunngitsumi najugallit, Najugaq qimannagu ilinniarnissaannut periarfissiuutissagai.

Ulluunerani angerlarsimaffinni paaqqinniffinnut tunngatilluguttaaq pingaartuuvoq ulluunerani angerlarsimaffinni paaqqinnittut ataasiakkaat pikkorissartarnertigut assigisaasigullu suliassamik akisussaaffimmillu pitsaanerpaamik isumaginninnissaannut, meeqqanullu pitsaanerpaamik, pitsaanerusunik ilisimasaqalernissaat. Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut kaammattussavai KANUKOKA suleqatigalugu taassumunnga aaqqiissutaasinnaasumik nassaarniaqqullugit.

Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut kaammattussavai KANUKOKA suleqatigalugu ullumikkornit annertunerusumik ulluunerani angerlarsimaffinni paaqqinniffinnik pilersitsinissamut kommunit akissakinnerit periarfissiuuteqqullugit, nalunnginnatsigumi ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsinerup pilersinnissaanut kommunit tunuarsimaartarnerat aningaasatigut pisinnaannginnermik pissuteqarsinnaasoq, aammami ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsineq pilersissallugu akikitsuunngimmat.

Naggataatigut ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut uparuassavaa Naalakkersuisut kommuninut nakkutilliisussaatitaanerminnik pingaartitsinissaat pingaartuusoq, immikkummi pingaaruteqarmat ulluunerani paaqqinniffeqarnermi anguniakkat piviusunngortitsiviunissaat.

Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarlutik oqaaseqaataat

Inuit Ataqatigiit isumaqartuarsinnarput meeqqat inuusuttuaqqallu inuiaqatigiinnit iliuuseqarfigineqarnerat tamanut sammisuullunilu, anguniagaqarfiullunilu ataqatigiissaagaasariaqartoq, pi-ngaarnertullu anguniagaasariaqartoq meeqqap naartuunerminit inersimasutut inuulernissaata ataqatigiissutut ingerlanissaa. Inuit Ataqatigiit isumaqartuarsinnarput meeqqap ukiuni inuuffigisaani siullerni pingasuni-tallimani atuarfimmi aallartilluarnissaa tunngaviliivigineqartartoq.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit kissaatigalugulu piumasaraat paaqqinniffinnut tunngasutigut sulineq ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinninneq il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuusiorneq sioqqullugu sukumiisumik iluarsartuussisoqartariaqartoq, inuit suliamut attuumassutillit, angajoqqaat naalakkersuinermillu suliallit nunatsinnit tamarmeersut peqataatillugit - "Atuarfitsialak"-p aaqqissuunneqarnissaanut piareersaasiornerup assinganik periuseqarluni. Taamatut suleriaaseqarnerup ulluunerani paqqinnittarfiit atuarfiullu akornanni meeqqat ikaarsaarnissaasa pitsaanerusumik pinissaa qulakkeertissavaa. Taamatut isumaqarneq inuit suliamut attuumassutilippassuit isumaqatigaat. Inuit Ataqatigiit naliliipput siunnersuut saqqummiunneqartoq kissaatigisatsinnik piumasaqaatitsinnillu eqquutitsisuunngitsoq.

Peqqussutissatut siunnersuutip akuersissutigineqarnerata kingunerissavaa meeqqat suli atualin-ngitsut sisamanik-arfinilinnik ukiullit tamarmik atualernissaasa pitsaasumik allartinnissaa angu-niarlugu suliniutinik neqeroorfigineqartariaqartut. Matumani taamaalilluni pineqarpoq meeqqanut suli atualinngitsunut pisortat neqeroorutaasa amerlineqarnissaat. Inuit Ataqatigiit isumaqarput siunnersuutikkut matumuuna aningaasatigut sulisoqarnikkullu kingunerisassat pillugit naammaginartumik erseqqissaasoqarsimanngitsoq.

Naalakkersuisut suleqatigiissitaliorput suliamut tunngatillugu "Meeqqat sisamanik-arfinilinnik ukiullit tamakkerlugit atualernissamut pitsaasumik piareersarneqarnissaat"-nik qulequtalimmik. Suleqatigiissitaliaq 2001-mi novemberip naalernerani pilersinneqarpoq, ukioq mannalu majip naalernerani suliani naammassissallugu. Taamaalilluni suleqatigiissitap suliani naammassisimanngilaa. Inuit Ataqatigiit isumaqarput suleqatigiissitap kaammattuutai tamakkerlutik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissusiornerani tunngaviutinneqartariaqartut.

Taamatut oqaaseqarluni nangaassuteqarlunilu, aamma ataatsimiititaliap isumaqatigiittup Naalakkersuisunut UKA 2002-mut allannguutissatut siunnersuutinik annertuunik saqqummiussinissaannik kissaatai innersuussutigalugit Inuit Ataqatigiit inassutigaat pingajussaanerinissaq UKA 2002-mut kinguartinneqassasoq.

Inassuteqaat

Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Siumumeersut, Atassummeersoq Katuusseqatigiinneersorlu inassuteqarput amerlanerussuteqartut kaammattuutaannut naapertuuttumik Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussereerpata siunnersuut iluserisani iluseralugu akuersissutigineqassasoq.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartoq Inuit Ataqatigiinneersoq inassuteqarpoq ataatsimiititaliap isumaqatigiittup aamma ikinnerusseqartup kaammattuutaanut naapertuuttumik Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussereerpata siunnersuut iluserisani iluseralugu akuersissutigineqassasoq.

Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliaat taama oqaaseqarluni Ul-luunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimafimmi paaqqinninneq il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Inatsisartunut aappassaanigassanngortippaa.

 

	Godmand Rasmussen, Atassut, siulittaasoq
Ruth Heilmann, Siumut		Vittus Mikaelsen, Siumut
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit		Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit

 

 

                                     
UPA2002/28
J.nr.: 01.33.02.03-14